lauantaina, helmikuuta 23, 2013

Hevosenliha


Hevosenliha on nyt suositumpaa kuin koskaan. Olemme saaneet syödä sitä enemmän kuin olisimme itse etukäteen edes kuvitelleet. Hevosenlihalle on kysyntää. Se on muodikasta ja monet pitävät hevosenlihaa eettisempänä vaihtoehtona kuin tuotantoeläinten lihaa.

Hevosalan laaja-alainen asiantuntija, hevosenlihantuotantotekniikan professori, hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen Keski-Perän kansanopistolta arvioi, että kotimaisen hevosenlihan kysyntä ylittää jo tarjonnan.
- Lämminverisiä ex-ravureita ei yksinkertaisesti ole riittävästi, Ala-Saikkonen toteaa.

Hevosenlihan tuottaminen tulee olemaan suuri haaste, johon pyrkii osaltaan vastaamaan myös vastaperustettu yritys, Suomen Teurastalli Oy.
- Olemme ostaneet vanhoja sikaloita ja navetoita hevosenlihan tuotantoa varten, Suomen Teurastalli Oy:n toimitusjohtaja Pertti Ö. Järvinen kertoo. - Tuotantoeläinten pitoon suunnitellut rakennukset soveltuvat lähes sellaisinaan myös tähän tarkoitukseen.

Suomen Teurastalli Oy:n omistamat hevoset siirtyvät tuotantoeläinrekisteriin, jolloin hevosenpitoon liittyvät eläinsuojelumääräykset eivät koske niitä. Hevoset eivät siis tarvitse esimerkiksi 3x3m karsinaa kuivikkeineen, eikä niitä tarvitse tarhata lainkaan. Hevoset voidaan kiinnittää suoraan valmiisiin emakkosikaloiden häkkeihin tai navetoiden parsiin, jolloin niillä on yhtä hyvät olosuhteet kuin muillakin suomalaisilla tuotantoeläimillä.

Suomen Teurastalli Oy:n toimintaideana on tarjota paikka hevosille, joille ei ole muuta paikkaa tai käyttöä. - Hevosistamme suurin osa on jalkavaivaisia ex-ravureita, mutta joukossa on myös muita pikkuvikaisia, luonnehäiriöisiä tai muuten vain ylimääräisiä hevosia, Järvinen kuvailee.
- Ideana on saada nämä hevoset mahdollisimman hyvään lihaan mahdollisimman nopeasti, jonka jälkeen hevoset voidaan teurastaa ja lihat myydä. Tämä on tavallaan myös eläinsuojelutyötä, sillä näin kehäraakit ja muut ex-ravurit eivät joudu kiertoon pikkutyttöjen ponileikkeihin, kertoo Järvinen. - Tuotantoeläiminä pidettävät hevoset voivat hyvin, sillä ne ovat turvassa pakkasilta, myrskyiltä ja paarmoilta. Lisäksi niille syötetään ravitsevaa lihaluujauhoa.

On kuitenkin ihmisiä, joille ei hevonen maistu. Vaikka he popsivat sikaa, nautaa, sikanautaa ja jauhelihaa, hevosen syöminen tuntuu vastenmieliseltä. Suomen Teurastalli Oy pyrkii vaikuttamaan myös tähän mielikuvaan. - Pian hevosta ei enää nähdä esimerkiksi ratsuna tai ystävänä, vaan samanlaisena tuotantoeläimenä kuin muutkin, joita kaupan laarissa myydään, kuvailee Järvinen.

2 kommenttia:

  1. Tää oli kyllä huono. Aika harva lehmäkään enää parressa seisoo, vaan pihatot yleistyvät koko ajan. Sarkasmi ei siis oikein purrut, ainakaan meikäläiseen, jonka lehmät viettävät elämänsä pihattonavetassa ja ulkona ympäri vuoden jaloitellen, kesällä kokonaan laitumella. Että aika väsynyttä läppää toi vttuilu tuotantoeläinten olosuhteista verrattuna hevosiin...

    VastaaPoista
  2. "Noin 75% Suomen käytössä olevista navetoista on edelleen parsinavetoita, jossa kukin lehmä on kytkyellä kytkettynä omaan parteensa." Sanoo ainakin Opetushallitus. Niin että ei voi kyllä sanoa "aika harva lehmä".

    VastaaPoista

Tulosta